ssa kotimaassamme. Lapset olivat kukin tahollaan ja meillä oli kolme päivää aikaa toteuttaa seikkailumme. Otimme tähtäimeksi järvisuomen ja lähdimme ajamaan sään suosiessa puolipilvisellä kelillä.Päädyimme Vääksyn kautta Jyväskylään yöksi. Yllätyimme positiivisesti hotellien kesäajan hintojen edullisuutta. Seuraavana päivänä päätimme suunnata rannikolle kohti Porvoota ja lapsuuden maisemia. Ennen kotiin paluuta yllätimme siskoni ja hänen perheensä, tunkeutumalla heille iltakahville. Tosi mukava nähdä heidät kaikki taas pitkästä aikaa.
Nukuttuamme yön omassa kotonamme, otimme suunnaksi Tammisaaren ja Inkoon. Löysimme paikallisesta kartasta mielenkiintoisen tuntuisen tien Snappertunaan ja Fagervikiin ja jatkoimme matkaamme, hankittuamme ensin, ehkä maailman herkullisinta mallaslimppua paikallisesta Wi-Box leipomosta.
Snappertunan tie oli elämys. Se mutkitteli kauniissa lehtomaisessa maisemassa, ja hyvän kuntonsa takia vetää kyllä vertoja saksan mutkitteleville pikkuteille. Pysähdyimme tauolle Fagervikin kartanon kohdalle, ja päätimme että tänne tullaan uudestaan.
Kotiin lähdimme myöhään ja saimme sitten sateet niskaamme, tai oikeastaan kenkiimme. Puvut pitivät, mutta vedenpitävät mp-jalkineet keräsivät vettä minkä ehtivät.
Vietimme kiitettävän määrän tunteja pyörän selässä, ja siinä ehti takapenkkiläinen filosofoida yhtä sun toista. Ajatustyön tuloksena motoristin vinkkejä elämää varten:
- Tunne ajopelisi ja pidä siitä hyvää huolta jotta voit luottaa siihen kiperissäkin tilanteissa
- Älä ota turhia riskejä, mutkan takana voi olla este
- Et ole yksin liikenteessä, vaikka itse pelaat sääntöjen mukaan niin ota huomioon että muut voivat hölmöillä
- Nauti vaihtelevasta maisemasta ja antaudu tien ja mutkien vietäväksi, olet perillä kun molemmat jalkasi ovat jalkatapeilla
- Kun sataa, aja sateessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti